Pirkkalan yhteislukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestettiin toisessa jaksossa kemian, fysiikan ja biologian yhteinen opintokokonaisuus, johdatus luonnontieteisiin. Samanlaista kokonaisuutta ei muissa Suomen lukioissa ole, ja opintojaksolla onkin kolmena viikonpäivänä 3×75 min:n rupeama luonnontieteitä.
Haastattelimme biologian opettaja Eila Niemistä siitä, miksi kurssi on ylipäätään järjestetty, ja mitä ajatuksia sen taustalla liikkuu. Nieminen kertoo:


Lukiomme luonnontieteiden opettajat ovat halunneet korostaa luonnontieteiden yhtenäisyyttä ja saman asian tarkastelemista eri luonnontieteiden näkökulmista. Kurssista on myös hyötyä ihan vain ajan säästämiseksi. Normaalisti tarvitsisi tehdä erilliset projektit joka luonnontieteestä, mutta tässä voidaan toteuttaa yksi laaja projekti. Opettajatkin hyötyvät, kun he voivat tehdä yhteistyötä tuntien ja projektien järjestämiseksi, koska muuten he olisivat jokainen itsekseen omien aineittensa parissa. Opettajat saavat kaikki lukion ykköset lähes neljäksi tunniksi yhteen, mikä lisää joustavuutta tuntien järjestämisessä. Ryhmätyöprojektien yksi etu on opiskelijoiden ryhmätyötaitojen kehittäminen.


Kurssilla on tehty kestävä kehitys -projekti sekä lähiympäristön vesistöntutkimustyö. Vesistöprojekti toteutettiin kahtena kolmen oppitunnin kokonaisuutena: ensin varsinainen tutkimus Vähäjärvessä ja jälkimmäisenä päivänä tutkimuksen yhteenveto ja johtopäätökset. Tutkimusta pohjustettiin tutustumalla tutkimusmenetelmiin ja keräämällä taustatietoja Vähäjärven pinta-alasta tyypillisiin eläimiin.


Varsinaisessa tutkimuksessa oli kolme osiota. Osioiden välisinä aikoina tehtävänä oli kuvata kymmenkunta kasvia tai eläintä ja tunnistaa ne. Yksi osio oli lämpötilan mittaaminen kahdeksasta eri kohdasta järveä. Toinen oli järven ja laskuojan veden ph-arvon ja sähkönjohtokyvyn mittaaminen vesinäytteestä löylykauhan ja kahden erilaisen mittarin avulla. Kolmannessa osiossa otettiin rannan pohjasta haavilla mahdollisimman erilaisia eläimiä astioihin tutkittavaksi. Lisäksi jokainen ryhmä otti noin 200 ml:n vesinäytteen tiheyden mittaamiseen. Vesinäytteet punnittiin ja tehtiin pieniä testejä esimerkiksi suolan vaikutuksesta sähkönjohtavuuteen.

Toisena projektipäivänä laadittiin tiimityönä tutkimusraportti, joka sisälsi muun muassa taulukot ja kuvaajat lämpötiloista sekä erilaisista muista arvoista, tiivistetyt taustatiedot ja tutkimustulosten pohdintaa.
Kaiken kaikkiaan oli mukavaa olla osana ainutlaatuista kurssikokonaisuutta, jossa päästään toteuttamaan laajoja useamman päivän kestäviä ryhmäprojekteja. Kurssista saamme hyvän pohjan tuleville luonnontieteiden opinnoille, ketkä niihin jatkavatkaan.

Viljami Pietarinen ja Vilhelm Katajisto

Mediakurssi